torstai 1. elokuuta 2019

"I see dead people." Näkökyky on mentaalivalmentajan valttikortti.

ASIAA VAISTOISTA JA TIETÄMISEN TASOISTA



Ihana kesä 2019.

Kulttileffassa Kuudes aisti poika kertoo näkevänsä kuolleita. En ole kauheasti halunnut huudella yliluonnollisista kyvyistäni tai edes ruokkia niitä. Ja mikä ylipäänsä on luonnollista ja mikä yliluonnollista?

Isoäitini näki enneunia ja katsoi tulevia asioita pelikorteista. Minä tajusin jo parikymppisenä saavani joskus yhteyden kuolleisiin läheisiin siten, että vain näen heidät tai kuulen heidän puhuvan ihan kuin juttelisin heidän kanssaan vaikka saman ruokapöydän äärellä. Voin kysyä ja saan järkevän vastauksenkin. Silloin, kun sitä on tapahtunut, se on tuntunut ihan yhtä luonnolliselta ja turvalliselta kuin vesimelonin syöminen. Elämää kun on niin monella tasolla – ei vain niin kutsuttujen elävien ihmisten parissa täällä maapallolla. Me vain olemme tosi hanakasti aina määrittelemässä ja kategorisoimassa asioita.

Olen joskus kuullut asioita toisellakin tavalla, ilman edesmenneitä. Informaatio tulee jostain maailmankaikkeudesta korviini kuin joku puhuisi sen minulle selkeästi vieressäni seisten. Sekin on tuntunut hyvin normaalilta, ja saamani tieto on aina osoittautunut todeksi. Joskus informaatio paljastaa yllättäen jonkin asian tulevasta, joskus vain häivyttää huoltani. Joskus ääni on naisen, joskus miehen.

On hyvin tyypillistä, että näen asioita asiakkaideni tulevaisuudesta. En siihen koskaan pyri, mutta usein minulle ikään kuin vain näytetään asioita, jotka asiakkaani elämään ovat tulossa. Vähän asiakkaasta riippuen usein myös kerron nuo asiat hänelle. Joskus näen asiat abstrakteina kuvina kuten vaikkapa kolmioina, jotka minun pitää osata tulkita, tai muuten selkeinä välähdyksinä tulevasta.

Enemmän kuin kykyä kommunikoida kuolleiden kanssa, selvänäköisyyttä tai kuvailemaani selväkuuloisuutta minulla on kuitenkin jotain, jota nimitän selvätietoisuudeksi. Se on alkanut olla todella yleistä arjessani. Saatan olla vaikkapa vaatekaupassa hypistelemässä paitoja, ja yhtäkkiä vain tiedän tai tunnen, miten jokin asia tulee menemään, usein yksityiskohtia myöten. Sitähän sanotaan usein myös vaistoksi. Joskus ne asiat ovat sellaisia, että minun ei tarvitse muuta kuin olla ja katsoa, miten toiset tekevät ratkaisunsa eli minun ei tarvitse vaikuttaa asioihin millään tavalla. Asiat vain kummallisesti menevät niin kuin olen ennalta tiennyt niiden menevän. On yleistä, että jos en saa olossani yhteyttä johonkin tulevaan tapahtumaan tai asiaan, jota odotan, tiedän silloin, että se asia ei tule tapahtumaan vaan tulee jokin este, joskus hyvin merkilliselläkin tavalla.

Tämä on minulle luonnollista ja normaalia elämää. Pystyn lukemaan valtavat määrät informaatiota vieraasta ihmisestä vain häntä katsoen ja tyhjentämällä ajattelevan mieleni – vaikka vaivihkaa kahvilassa. Mutta en yleensä halua sellaista tehdä, koska hänen asiansa eivät yleensä muuten minulle kuulu. Kyse ei ole siis ajattelevan mielen prosesseista, vaan syvemmästä tietämisestä, näkemisestä ja kuulemisesta.

Suomessakin on paljon ihmisiä, joilla on vahvat vaistot ja tietämisen tasoja, joista he eivät kauheasti huutele. Joskus ihmisellä tämä "yliluonnollinen" puoli aktivoituu myös kovan stressin tai hädän hetkellä. Elämä rientää avuksi uusin tavoin. Varmasti liikkeellä on paljon huijareitakin, mutta huijaamisella ja tarinan iskemisellä ei ole mitään tekemistä vaistojen tai todellisen tietämisen kanssa. Kuvailemani minulle luonnolliset kyvyt eivät myöskään ole skitsofreniaa, vaikka joku tämän lukeva mielellään niin ajattelee – ja suon sen hänelle täysin.

Pystyn vaistojani ja selvätietoisuuttani käyttämään työssäni hyväksi todella paljon. Olen ikään kuin vielä isommin asiakkaani käytettävissä. En ota yhteyttä hänen kuolleisiin sukulaisiinsa enkä mene transsiin :), vaan valmennus tapahtuu asiakkaan tietoisuuden tasoon ja hänen tavoitteisiinsa sopivalla tavalla. Joskus puhumme rahasta, joskus nyrkkeilystä, joskus jostain hyvin henkisestä sisäisestä prosessista.

En voi myöskään hallita, mitä näen tai tiedän, eli kyseessä ei ole temppu, jolla nostaisin kaneja hatusta shown alkaessa.




Eipä tällä kertaa muuta. Nähdään siis, vaikka emme näkisi.

Haha. Olenpa hauska. Ainakin itseäni huvittaa juuri nyt.


P.S. Uudet verkkosivuni ovat valmiit! 
Suomeksi ja englanniksi, tralaa.