keskiviikko 22. elokuuta 2018

Rakkaudesta, kesyyntymisestä ja seksivideoista

ASIAA ELÄMÄLLE ALTISTUMISESTA



Aamulla kuulen kirjavan unen läpi epämääräistä ääntä.

Rakas, oletko sä vielä täällä?
En ole, olen jo lähtenyt, hän vastaa.
Voisinko saada suukon ja lasin vettä?

Sitten hän lähtee töihin ja minä nukahdan vielä hetkeksi hänen sänkyynsä. Koirani nukkuu yllättävän tyytyväisenä viereisessä huoneessa, vaikka elämämme on uuden suhteemme vuoksi nopeasti muuttunut.

Olen kamppaillut monestakin syystä viime viikkoina.

Olen kamppaillut blogini kirjoittamisen kanssa. Haluan suojella suhdettani niin, että sen yksityiskohdat ja toisen yksityiset asiat eivät todellakaan kuulu blogiini tai keskustelupalstoille. Samalla en pysty kirjoittamaan tätä blogia antamatta myös itsestäni.

Tunne-elämäni on sahannut ylä- ja alamäkeä, mutta enimmäkseen olen kokenut huikeaa onnellisuutta. Olen itkenyt iltaisin haikeaa itkua silloin, kun minun onkin pitänyt mennä yksin nukkumaan. Olen toisina öinä herännyt unen läpi tavoittelemaan hänen kättään kiinni omaani.

Minulla on ollut unelma siitä, että elämääni ilmestyisi mies, joka hyvällä tavalla näyttäisi minulle, missä kaappi seisoo. Olen kaivannut kesyttäjää, joka antaisi minun edelleen olla minä. Olen käynyt paljon treffeillä viime vuosina, ja olin jo luopunut toivosta. Olin keskittynyt elämään ihan omaa hyvää elämääni sellaisena kuin miten ihanaksi olin saanut sen rakennettua. Sitten hän ilmestyi. Itsepäisenä, oma-aloitteisena, tunteellisena, minut yllättävän usein seinää vasten henkisesti laittaen. Koirani rakastui häneen samaa vauhtia kuin minäkin. Nopeasti ja helposti.

Ehkä olemme tavanneet toistemme kesyttäjän. Olen tuntenut oloni hyvin haavoittuvaksi ja samalla niin onnelliseksi. Hän antaa minun olla Leikkivä lapsi, Viisas mentaalivalmentaja ja Heittäytyvä nainen. Ystäväni sanovat, että säteilen. Mikäs tässä on säteillessä, kun mies on paljon enemmän tekoja kuin turhia jorinoita, lupauksia tai loputtomia vihjailuja. Minä pidän teoista. Minä pidän siitä, kun mies läksyttää minua ja sanoo, että olen bimbojen bimbo. Itsetuntoni kestää palautteen kevyesti, ja minun on helppo nauraa palautteelle ja suukottaa häntä. Olemme ottaneet mittaa toisistamme. Hän vie suhdettamme, se on selvää, mutta minä johdan häntä talonpoikaisjärjellä ja aukottomalla rehellisyydellä – sydän auki.

Vein hänet myös retkelle lapsuuteeni. Hän oli sen retken arvoinen. Tuosta retkestä lisää seuraavassa kirjassani, jota parhaillaan kirjoitan.

****

Olen viimeisen vuoden aikana saanut kahdesti viestiä siitä, että netissä pyörii minusta seksivideo. Jälkimmäisen version näin itsekin, mutta vaikka siihen oli merkitty nimeni, video ei ollut minusta. Asia on ottanut minua päähän suunnattomasti. Ei ole ammatillisesti kiva juttu, jos minusta pyörii jonkun huonopäisen minuun liittämä seksivideo tai useampi sellainen. Ei ole ammatillisesti yhtään kivempaa myöskään se, jos minusta nousisi pintaan oikea intiimihetkeä kuvaava video, jonka joku olisi laittanut levitykseen vain satuttaakseen.

Olen matkan varrella oppinut, että ihan kaikkiin ei voi luottaa, vaikka he kävisivät hetken aikaa lähellä. Olen myös nähnyt, miten pahansuopia ihmiset voivat olla.

Mutta jos jotain olen elämässä oppinut niin sen, että asioilla on taipumus järjestyä oikein päin, kun tekee parhaansa ja seisoo pää pystyssä oman naiseutensa ja ihmisarvonsa takana.

Vain heille ei tapahdu mitään, jotka käyvät retkillään ainoastaan läheisessä maitokaupassa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti