torstai 14. huhtikuuta 2016

Sinun karhea kämmenesi

ASIAA IHMEISTÄ ILON KESKELLÄ




Minä tanssin.
Tältä onni taas tuntuu.
Käännyn ja näen hänen silmänsä.

Hetken päästä uudestaan. Ja taas.

Ei siinä mitään uutta ja erilaista, mutta hän katsoo niin vakavana,
arvioi
lukitsee oikean vastauksen
änärin ykköskierroksen kärkivarauksen
laukkaratsun, jolle rahat laitetaan ja toivotaan parasta.

Mielestäni hän ei ole minun tyyppiäni, mutta minun tyyppiäni on,
kun tuntuu oikealta.
Hän lähestyy tilaisuuden tullen, ei tuhlaa yön aikaa.
Hän on hermostunut, mutta tekee hyvin selväksi, mitä haluaa.

tietokirjaisku minua varten
mitä missä milloin

Näitä juttuhan kuulee baarissa alvariinsa
ei siinäkään mitään uutta
tai erilaista

paitsi se,
että en osaa päättää onko hän se Robert De Niro,
joka on huumorimiehiä,
vai se Bob
joka jättää jälkeensä pahaa jälkeä ja katoaa
aamunkoittoon.

Ei mun kanssa niin vain lähdetä
älä unta näe

Hän iskee minulle silmää
naulitseva katse
määrätietoinen
ja minä en näe ketään muuta

silmänisku

paitsi sen vanhemman herran
joka keskeyttää
pyytää anteeksi häiriötä
ja kysyy

olethan sinä se sama, joka viimeksi täällä siinä mekossa

en tiennyt, että joku nainen voi liikuttaa lantiotaan tanssiessaan niin eri tavoin
ei mulla muuta

Minä vaadin Robert-Bobilta henkkarit näytille
Hän kieltäytyy ensin
mutta minä sanon, että muuten tämä homma ei etene mihinkään
hän kaivaa pinkit henkkarit
ja onneksi minulla nyt ne uutuudenviehkot piilolinssit
ja minä näen muutenkin kuin sydämellä
etunimi sukunimi sotu

Hän antaa minulle harkinta-aikaa sitä pyytäessäni
minä käyn välillä tanssimassa

kysymässä tutulta selväpäiseltä mieheltä, että kun en minä yhden illan juttuja
onko se turvallista
ja tällainen Robert-Bob
tämän verran tiedän
tuttu mies kuuntelee ja nyökkää
voit sä 
anna mennä

Baarin vessassa minä yhä hermoilen
kysyn jonossa olevalta juopuneelta naiselta
voinko minä ja onko se turvallista
ja hän sanoo, että voin
ja minä, että eikö se ole kovin vaarallista
ja hän

NO ON,
MUTTA MENET
KERRAN TÄÄLLÄ VAIN ELETÄÄN!

Paiskaisee minua iloisesti hartiaan.

minä palaan hänen luokseen
koputan narikkalapulla selkään
mennään
taivaan alla me suutelemme
koska minä vaadin
että mitä jos ei mitään helevetin kemiaa
mutta onhan sitä

ja minä laitan rakkaalle Lolalle Las Vegasiin Robert-Bobin
nimen ja tilannetiedot
whatsappiin
jos se onkin vaikka kirvesmurhaaja
Lola kuittaa heti
Robert-Bob nauraa
me molemmat haluamme
ja hetken päästä hän kietoo sormensa minun sormiini
ja me kävelemme käsi kädessä
ja vittu minä en haluaisi olla missään muualla
en edes tanssilattialla
kun Darude tykittää

myrsky on nyt ihan muualla ja minun maani kantaa hyvin kiitos

kun olen voittanut laukkakisani pääpalkinnon
päässyt änäriin
me väsyneinä

minä
että sulla on kuitenkin joku vaimo jossain
hän
että tämä puhuttiin jo
minä käännän selkäni kiivaasti
adrenaliinipiikissä
ja huitaisen kyynärpäälläni häntä kasvoihin
ja heti
ihan heti
anteeksi se oli oikeasti vahinko
hän sanoo että heti sä ihan mustasukkainen

ja me nauramme
ei mitään hätää

sammutan valot

hän asettaa minut pimeässä kainaloonsa
ja minä asetun hyvin

hänen karhea kämmenensä
rapattu pinta
rosoinen hiomapaperi
turvassa
minun herkät sormeni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti