keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Sinun sylissäsi niin kaunista

ASIAA SIITÄ, MIKÄ ON LUONNOLLISTA

Olin liian väsynyt enää vastustellakseni.

Parempaa tekosyytä en voisi keksiä tähän tekstiin. Oh niin väsynyt. Kontrolli petti. Oli ollut todella pitkä työpäivä. Hupsista keikkaa.

Selibaatin aika päättyi samassa sylissä kuin missä se alkoikin useita kuukausia sitten. Kutsu kävi, ja tällä kertaa häntä onnisti.

Haluaisitko jutella?
Juu.
Miten kornia ja samalla niin kaunista.
Tiesimme, että juttelu ei ollut asian ytimessä. Kun hän hieroo hartiani, me olemme enimmäkseen hiljaa. Minä vain voihkaisen kivusta.

Olin aikaisemmin päivällä junamatkalla lukenut kirjasta loppuelämääni muokkaavat sanat:

Normaali ei ole sama kuin luonnollinen. 

Tämän nuoren miehen sylissä kaikki on niin luonnollista. En tiedä tiedostaako hän itse yhtään, että kun minun kämmeneni koskettaa hänen kämmentään, hän saman tien pujottaa sormensa minun sormieni lomaan. Kun me suutelemme, meissä on rakkaus. Hän ottaa minut kuin mies. Meillä on omat tapamme, ja häneen sulautuessani olen onnellinen.

Mutta yhteistä tulevaisuutta en meille näe.

Istun hänen sylissään, johon minä sovin kuin tähti istuu keskellä taivasta eikä kukaan tohdi sanoa, että sen pitäisi asettua toiseen paikkaan. Sä olet niin kaunis, hän sanoo ja antaa silmiensä vaeltaa. Minä suutelen häntä. Hänen sydämensä on auki, ja minä tunnen sen. Hänen äänensä muuttuu syväksi ja pehmeäksi. Ei ikänumeroita tai vuosilukuja, ei mitään epäolennaista. Hänen kanssaan minun on helppo.

Hän pörröttää minun tukkaani ("Onko tuo se jälkipörrö?") ja kun painotan antaneeni hänelle useat pakit tässä välissä, hän sanoo kyllä nähneensä jo kaikki sivupersoonani.

Minä nauran enkä peseydy pitkään aikaan.

Osa minusta toivoo hartaasti, että tämä jää tähän. Minä puhun hänelle rekkakuskien kieltä, jotta hän ei vahingossakaan kuvittelisi mitään ja tulisi taas takaisin. Minä hävitän hänen numeronsa, koska minä en todellakaan ala perään huutelemaan.

Mutta hän ei koskaan unohda minua.

Enkä minä häntä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti