torstai 5. helmikuuta 2015

Enemmän kuin sun viimeinen

ASIAA MENTAALIVALMENNUKSESTA JA SEN TULOKSISTA

Sä oot vain niin hyvä kuin sun viimeinen peli!

Iltapäivän asiakkaani kertoi, miten hän on jääkiekkoilijana kuullut tuota kommenttia pikkupojasta lähtien. Jos pelaat yhden pelin huonosti, erilaiset (keskenkasvuiset) valmentajat alleviivaavat, että et ole sen jälkeen muuta kuin huono pelisi. Hän yhä muistaa tuon kommentin, jos peli jääkiekon ammattilaisena ei kulje, ja joutuu tekemään töitä ajatustensa ohjaamisessa oikeaan suuntaan.

Tosiasia on kuitenkin, että viimeinen peli (tai työ tai parisuhde) on vain viimeinen peli. Koko totuutta se ei koskaan sinusta kerro.

Kyseinen asiakas antoi minulle luvan kertoa työstä, jota olen tehnyt hänen kanssaan. Kaksi ensimmäistä tapaamistamme vuodenvaihteessa kuluivat hänellä vielä tuskaisemmissa tunnelmissa oman pääkopan kielteisten ajatusmallien viedessä, mutta sitten alkoi tapahtua. Hän sai kiinni siitä, miten mieltä ohjataan. Lisäksi hän alkoi arvioida yhdessä sopimillamme kriteereillä ja selkeillä metodeilla jokaista peliään. Näin hän oppi keskittymään olennaiseen, omaan tonttiinsa ja siihen duuniin, joka oli ihan häntä varten.

Kaikki muu, kuten haasteellisen natsivalmentajan kipuilut, alkoivat väistyä sivurooliin. Pelaamisesta on tullut taas luonnollista ja tuloksellisempaa.

Illalla tein töitä toisen asiakkaan kanssa. Hänkin kävi jo kolmannen ja viimeisen kerran ja myös hän on tehnyt loistavaa työtä itsensä kanssa tapaamistemme välissä, ohjeideni mukaisesti ja myös enemmän, ihan kuin iltapäivän asiakkaanikin. Kunnia heille.

Illan asiakkaani sanoi, että hän luki kirjani Miksi maali ei synny? jo kahdesti, alleviivasi monia kohti ja mietti, että hän olisi tarvinnut kirjaani jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta parempi nyt kuin ei koskaan. Kuulemma kyyneleet eivät olleet kaukana.



Hän sanoi, että kirjasta olisi ollut hyötyä, vaikka hän ei olisi minua koskaan tavannut, mutta hän olisi todennäköisesti tehnyt tämän työkirjan tärkeät harjoitukset kevyesti, niihin paneutumatta ja niitä arjessaan harjoittelematta. Totesimme, että arjessa tehty työ pääkopan kanssa ratkaisee, ei pelkkä luettu kirjaviisaus.

Molemmat asiakkaani olivat työprosessimme aikana muuttuneet. He olivat enemmän läsnä, rauhallisemman ja varmemman oloisia, ja he katsoivat elämänsä haasteita rakentavasti, tehden paljon fiksumpia valintoja.

Siksi heillä on hienot mahdollisuudet mennä vielä vaikka mille itselleen tärkeälle huipulle, toinen jääkiekkokaukalossa, toinen omalla loistavalla urallaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti