lauantai 8. helmikuuta 2014

Superihmisiä ei ole, mutta sydämestä rohkeita löytyy

ASIAA VASTUULLISESTA HYVINVOINNISTA



Olin lähes myöhässä. Ennakoin, että tuttuun tapaan insinöörit juovat vielä aamukahvejaan kyseisessä paikassa. Kello oli kahta minuuttia vailla ja iso tila olikin jo tupaten täynnä. Kaksi hengenvetoa ja olin valmis kouluttamaan. Aiheena oli stressi ja paineensietokyky.

Muutaman tunnin jälkeen selasin nopeasti kirjalliset palautteet. Niissä hämmästytti se, että joukossa ei ollut yhtäkään soraääntä. Eilen työpuolen Facebook-sivulleni ilmestyi tämä sydämellinen kommentti:

Olen vieläkin todella positiivisesti pöllämystynyt eilisestä luennostasi "Stressi ja paineensietokyky." Järisyttävän ammatillinen ote, no nonsense -lähestymistapa ja suoraan asian ytimeen menevät faktat tekivät vaikutuksen. Tuloksena pieni, mutta kasvava ja jo nyt toivoa antava ajatus siitä, että minä en ole yhtä kuin tähänastinen elämäni. Kiitos, Minna - sinä olet todellakin Suomen paras!

Aivotutkija Joe Dispenza painottaa, että ihmiset näkevät maailmansa oman päänsä ohjaamana: kireä pää näkee kireän maailman, rento pää mahdollisuuksien maailman. Jos ajattelumme on kapeaa, myös kokemuksemme jäävät kapeiksi. Siksi on tärkeää työstää ajattelutapaamme.

Asiakkaani ostavat minulta
  • rakkautta
  • intohimoa
  • rohkeutta
  • rentoutta
  • kirkasta päätä
  • selkeää ajattelua
  • armollista määrätietoisuutta
  • keskittymiskykyä.

Näitä ominaisuuksia he haluavat aina löytää omaan maailmaansa, vaihtelevilla painotuksilla. Paljon saan tehdä töitä itseni kanssa, jotta on mistä ammentaa.

On ihmisiä, jotka lukevat blogiani niin vahvasti oman kokemusmaailmansa kautta, että he laittavat sanoja suuhuni ja teksteihini. Olen yhtäkkiä väittänyt jonkin asian koskevan kaikkia ihmisiä. 

Tämän kyllä sanon usein ja toistuvasti: löydä oma tapasi elää. Jos se tapa ei tuota sinulle iloa ja hyvinvointia, se on huono tapa. Mutta kaikkihan eivät edes halua voida hyvin. On niin paljon helpompi kytätä muita, rypeä itsesäälissä ja olla ottamatta vastuuta omasta suunnasta. Ihminen, joka haluaa huomiota painamalla toisia alas, tekee sen aina alemmuudentunnosta käsin. Aina. Muuten hän keskittyisi enemmän omaan tonttiinsa.



Elämä ei ole helppoa. Se on kaukana helposta. Olen iloinen siitä, että olen kasvanut vahvaksi ja rohkeaksi naiseksi, enkä enää ole se väräjävä ja hauras tyttö, joka olin vielä kymmenen vuotta sitten.

Superihmistä ei olekaan, mutta kauheasti tässä maailmassa ei ole pelättävää, jos muistaa rohkeuttaan ruokkia. Vaatii rohkeutta elää aidosti hyvä, itsensä näköinen elämä, mutta oikeilla valinnoilla, rohkeutta harjoittelemalla ja sinnikkyydellä se löytyy varmasti.





1 kommentti:

  1. Vielä kun ihmisillä riittäisi rohkeutta tehdä elämästään näköisensä, kääntää se peri(suomalisiin)synteihin kuuluva kateuskin voimavaraksi: minäkin pystyn tuohon!

    Hyvä kirjoitus, Minna :)

    VastaaPoista