sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Entinen siltojen polttaja

ASIAA IHMISSUHTEIDEN EHEYTYMISESTÄ



Kun nuorena koin isoja pettymyksiä ihmissuhteissani, olin hyvin ehdoton käänteissäni. Olin aina valmis katkaisemaan välit toiseen. Tuskailin ja kärsin, mutta aina poltin sillan, joka jäi taakseni. Se oli minulla nopea, automaattinen reaktio. Kaikki tai ei mitään. Välimuotoja ei ollut, ei osaamista eikä kärsivällisyyttä.

Viime vuosi opetti minulle arvokkaita asioita. Opin, että joskus ihmissuhteissa tulee suuttumusta, itkua, tuskaa, pelkoa, mustasukkaisuutta - monenlaista. Mutta jos mitään isompaa kavalaa ei ole tapahtunut, aika voi tehdä ihmeitä silloin, jos sukset ovat menneet ristiin tai sydänten luukut ovat pamahtaneet kiinni.

Kannattaa olla kärsivällinen. Jos toisesta ihmisestä aidosti tykkää, oli tilanne mikä tahansa, kannattaa ennen kaikkea toivoa toiselle hyvää. Jos on tehnyt väärin, kannattaa pyytää anteeksi. Jos on syytä kiitokseen, kannattaa kiittää. Jos vielä rakastaa, kannattaa sekin sanoa - ilman pyyteitä.


Sitten tulee aika, että kannattaa antaa asioiden olla. Joskus voi sanoa Moi tai Hyvää syntymäpäivää, ja antaa elämän virrata. Mitään ei kannata odottaa, koska sillat korjaantuvat usein ihan omalla aikataulullaan, ja siihen yhtälöön tarvitaan kahden ihmisen hyvä tahto.

Sain tällä viikolla tavata pitkästä aikaa ihmisen, jonka suuntaan yritin joitakin aikoja sitten siltaa sytytellä. Huomasin, että välimme ovat paremmat kuin koskaan. Kättelimme tavatessa ja halasimme lähtiessä.

Myöhemmin samana iltana tanssin ilosta ja helpotuksesta.

Niin kauan kuin yhtälössä on rakkautta, niin kauan kuin on vilpittömyyttä ja hyvää tahtoa, en suostu siltoja enää polttamaan. Tiedän nyt kokemuksesta, että ihmeet ja elämän parhaat oppitunnit kulkevat usein suoraan sillan yli.

Joskus on paljon sillan polttamista rohkeampaa kävellä sillan yli tai huoltaa siltaa kaikessa hiljaisuudessa.

Sanoinhan paljon rohkeampaa?


1 kommentti:

  1. Ihana teksti, lohduttava ja kaunis, kuin minulle kirjoitettu! Löysin blogisi Kauneus ja Terveys -lehden jutun perusteella ja jäin samantien lukijaksi. Paljon on vielä kahlattavaa läpi, tähän saakka kun pääsin niin oli jo pakko kommentoida.

    Kiitos!

    VastaaPoista