torstai 26. joulukuuta 2013

Vapaa elämään

ASIAA KÄRSIMYKSESTÄ JA SUURESTA ILOSTA




Iltapäivälehdessä Timo Jutila hehkutti rakastuneensa. Hän siteerasi ystäväänsä Jari Kurria: Ei tänne ole tultu kärsimään.

Pappi puhui jouluhartaudessa Jeesuksen merkityksestä. Ajattelin hartaana kirkonpenkillä, että Jeesus taisi olla rattoisa poika, ja se poika kehottaa minua rakastamaan ja elämään täysin palkein.

Tuttu mies lähti pari vuosikymmentä kestäneestä avioliitosta. Hän ilmoitti tajunneensa, että on aika elää.

Ystäväni kävi veljensä haudalla ja ilmoitti minulle sitoutuneensa nyt elämään täysillä, vuosiensa loppuun asti.

Minä niin ilostun tällaisesta.

Koko joulun on tuntunut, että olen päässyt kiitoratani päähän ja noussut jo ilmaan. Vanhat kahleet, turhat estot, kaikki pakot ja huoli muiden ajatuksista ovat jääneet jonnekin taakse. On iloinen olo ja odotan suurella innolla tulevaa vuotta. Olen huomannut, että minä ihan itse teen elämästäni sitä, mitä se on. Ei ne muut - ihan ite. Miten tahansa elämä koetteleekin, minä valitsen miten paljon iloa ja rakkautta luon elämääni. Ja se on taitolaji, se.

Hyvä elämä vaatii tosi paljon työtä, joka päivä. Ei yksikään ihmissuhde, yksikään elämä eikä yksikään keho kukoista, jos sen eteen ei näe vaivaa päivittäin. Joulun aikana olen käynyt kahdesti salilla ja työstänyt tänään Pilatesta. Aion olla fyysisesti erittäin iskukykyinen aikuinen nainen tulevana vuonna. Aion kuunnella sydäntäni ja toimia sen mukaisesti, totuutta kohti kulkien joka käänteessä.



Jouluna oivalsin myös, että olen oppinut pyyteetöntä rakkautta. Koska minussa on rakkaus, olen vapaa rakastamaan ja antamaan rakkautta, pyyteettömästi. Olen huomannut, että antaessaan saa, yllin kyllin. Jollain tavalla maailmankaikkeus heittää antamani rakkauden itselleni moninkertaisesti, jossain kohtaa ja joltain suunnalta.


Yst. nimimerkki
Sopivan tuhma ja niin onnellinen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti