maanantai 23. syyskuuta 2013

Yksi luu ja monta ottajaa

ASIAA PÄÄTTÄVÄISYYDESTÄ

Olin eräässä tilanteessa nälkäinen koira ja vastassa oli toinen nälkäinen koira. Me molemmat halusimme saman luun. Minä olin jäätävämpi ja päättäväisempi, joten toinen koira lähti.

Äskettäin joku kommentoi, että kovuutta ei tarvita. Vastasin, että maailmassa tarvitaan myös kovaa energiaa ja sille on oma tärkeä paikkansa ja kysyntänsä mm. jääkiekon maailmassa. Kommentoija ymmärsi hienosti pointtini, pisteitä siitä hänelle.

Luin juuri koulutuksesta saamani palautteen, ja siitä jäi erinomainen fiilis. Yksi usein toistuva kommentti tämän asiakkaan puolelta tulevissa palautteissa on tämä:
Kouluttaja sai hiljennettyä erään osallistujan, joka piti turhan pitkiä puheenvuoroja.
Olen ollut vuosia sitten vetämässä koulutusta, jossa eräs osallistuja keskeytti minut yli viisikymmentä kertaa päivän aikana. Tiedän määrän siitä, että pari hauskaa tyyppiä piti asiasta tukkimiehen päiväkirjaa. Tauolla keskeyttäjä pyysi anteeksi ja selitteli, sitten hän jatkoi taas samaa rataa. Kun lopulta en huomioinut häntä mitenkään, hän alkoi huutaa "Jeesus!", eikä suinkaan hengellisessä hurmiossa.

Kokemus oli hyvin kasvattava. Samoin ne muut vastaavat. Ne ovat opettaneet pärjäämään. Pahimpia ovat isokokoiset aggressiiviset miehet, jotka huutaen vaativat minua tilille Kalervo Kummolan tekemisistä tai milloin mistäkin. Niissä tilanteissa on joskus pitänyt arvioida tuleeko äijä päälle. On ahdistanut, en sitä kiellä.

Mutta taas olen oppinut.

Kova energia on hyvä asia, kun se tulee sisältä aidosti, ilman yliampuvaa raivoa, ja sisältää tarvittavan määrän jäätävyyttä. Luu kuuluu minulle, ja koulutuksen sujuvuudesta vastaaminen on minun luuni. Nälkäisempi ja päättäväisempi voittaa skaban.


Naisten lahjakkuus on maailman vähiten käytetty voimavara.
- Hillary Clinton







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti