lauantai 14. syyskuuta 2013

Uskottavuuden illuusio

ASIAA UUSISTA SÄÄNNÖISTÄ

Olin jo pessyt meikit pois ja katsoin kasvojani kylpyhuoneen peilistä. Tuollaiset kasvot, piirteet, ahaa. Innostuneet silmät. Olin riemua täynnä omasta elämästäni, ja se näkyi peilistä.

Ystäväni sanoo, että elän ihmekautta. Allekirjoitan. Vaihe on tuntunut lähes surrealistiselta uusine ihmineen, käänteineen ja mahdollisuuksineen. Kaikki sen vuoksi, että olen saanut sydämeni auki. Ja se, jos mikä, on ihmisen elämässä nykypaineiden keskellä ihme, mutta mahdollista meille kaikille.




Koulutin äskettäin työttömiä insinöörejä. Pöydän ääressä Nokia ja Accenture olivat usein toistuvat sanat. Puhuimme ammatillisesta minäkuvasta ja itsetunnon kehittämisestä. Pete lanseerasi hienon termin, uskottavuuden illuusion, ja lainaan jatkossakin termiä hänen siunauksellaan.

Kävi ilmi, että moni paikalla ollut nainen koki, että he eivät ammatillisessa roolissaan voi pukeutua kuin nainen varsinkin, jos he eivät ole sitä aiemmin samassa työpaikassa tehneet. Tämän logiikan perusteella sinun on pukeuduttava säkkiin tai miehen pukuun, jos olet niin tehnyt jo aiemmin. Feminiiniset tuntomerkit on saman uskottavuushakuisuuden vuoksi hyvä häivyttää ainakin, jos olet erityisen naisellinen olemukseltasi tai käyttäytymiseltäsi - luonnostasi. Sinun on parempi siis muuttua vähän luonnottomaksi.

Myös oma persoonallisuus ja omat mielipiteet on yleisen käsityksen mukaan hyvä häivyttää monella työpaikalla ja muussa elämässä. Insinöörit kuvasivat itseään sanoilla vaatimaton, arka, kiltti, myötäilevä.

Tuli ilmi, että pitää varoa - taas - mitä ne muut ajattelisivat. Muuten et ole ehkä uskottava. Mitä jos joku ei pidäkään?

Olen ottanut uskottavuusakselilla riskin olemalla jo monta kuukautta se minä, jonka olen sisältäni löytänyt. Minulle läheiseksi tullut ihminen seurasi olemistani kerran minua selvästi mielessään puntaroiden ja sanoi lopulta: "Olet ihan crazy - mutta hyvällä tavalla." Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Crazy hyvällä tavalla. Mielenkiintoinen seuraus on ollut se, että mitä aidompi olen ollut, sitä mielenkiintoisempia ja vaikutusvaltaisempia miehiä olen tavannut.

Aitous ei vähennä älykkyyttäni eikä kykyäni hoitaa työni. Aitous on tehnyt minusta paljon onnellisemman ihmisen. Nauran paljon enemmän. Silitän maantiellä toukkaa ja pelastan sammakon variksen kynsistä. Heitän hulvatonta juttua.

Aina kun kärsimys osuu kohdalleni, suostun siihen. Menen sen läpi, opin mitä voin ja katson eteenpäin. En jää asioiden vangiksi enää.

Olen itse laittanut itselleni ne tiukimmat rajat aikuisiällä. Olen ollut niin ymmärtämätön, että nielin kauan yhteiskunnan kirjoittamattomat pelisäännöt, jotka odottavat vain, että riittävän moni ihminen alkaisi laittaa noita sääntöjä uusiksi, itselleen sopiviksi.

Aitous on uskottavaa. Muu on illuusiota, jonka vangiksi moni jää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti