torstai 19. syyskuuta 2013

Suostu kasvuun, mestari!

  ASIAA KEHITTYMISESTÄ




Kun lopetat kasvamisen, alat kuolla.
- William S. Burroughs


Minua sanotaan kovaksi.  Läheiseni tietävät, että olen myös erittäin herkkä ja tunteellinen. Kolikon molempia puolia tarvitaan. Seuraava teksti itkettää minua jo valmiiksi, ja aihetta olen kypsytellyt viikon aikana.

Mestarin täytyy olla valmis kasvamaan.

Shanghaissa asuva Virva Orre kirjoitti alkukuusta blogissaan näin:
Mikä sitten on mestari? Ihminen joka osaa, en usko, että kaikkea, mutta jonkin elämän osa-alueen täydellisesti vai ihminen joka on jäänyt yhden taidon loukkuun? Mielestäni mestari on ihminen, joka osaa jakaa osaamistaan, niin että se auttaa muita oppimaan lisää. Mestarienkin on kuitenkin jatkettava matkaa. Etsittävä uusia oppimisen polkuja ja otettava ensi askel. (Lihavointi minun.)

Jos olet saavuttanut ison oppimäärän tai mittavat taidot ihmisenä olemisessa, asiassasi tai alallasi, sinusta voi tulla mestari.

Joskus mestarille tapahtuu, että hän luulee saapuneensa perille, ja hän lopettaa kasvamisen. Hän tyytyy paistattelemaan saavuttamassaan tilassa tai asemassa liian kauan eikä kuule elämän uutta kutsua. Silloin mestari alkaa huomaamattaan näivettyä ja näivettyminen johtaa tavallista nopeampaan henkiseen tai fyysiseen kuolemaan.

Ennen kuolemaansa näivettyvä mestari alkaa menettää oman mestarillisuutensa. Mestarillisuuden hiipuminen ilmenee omahyväisyytenä,  ylimielisyytenä, mukavoitumisena, laiskuutena, addiktoitumisena, roolin vangiksi jäämisenä, urautumisena, jatkuvana siltojen polttamisena tai tylsistymisenä. Joku alkaa pelätä toisia ihmisiä ja niitä mielipiteitä, joilla mestaria usein koetellaan ja kyseenalaistetaan. Joku alkaa pelätä menettävänsä jotain tai jonkun. Joku alkaa pelätä elämää, joka edessä vielä odottaisi.

Mestarin kuuluu kasvaa ja samalla vapautua peloistaan. Loppuun asti.

Jos et ole mestari missään ja haluat mestariksi, suostu kasvuun ja kehitykseen.

Sanotaan, että here comes another fucking opportunity for growth. Niin se tekee - kutsu käy jos kuuntelee. Usein tekee kipeää, kun pitää luopua jostain vanhasta ja astua uuteen. Luopuminen vanhasta on aina pieni kuolema, mutta ilman minkäänlaista kuolemaa ei ole uuden ja paremman syntymää. 


Sinulla voi olla turvallinen olo lammikossasi, 
mutta jos et koskaan siitä lähde, 
et tule koskaan tietämään, 
että on myös meri. 
Voi olla, 
että koska pidät kiinni siitä,
  mikä on sinulle ikään kuin hyväksi nyt, 
sinulla ei ole jotain parempaa. 
― C. JoyBell C. 


P.S. Liiallinen turvallisuushakuisuus on yksi pahimmista vitsauksista ihmisten elämässä, koska se jos mikä tukahduttaa kasvun. Ei ole täyttä elämää ilman riskejä.





2 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus! Ylipäätään tämä blogi on löytö (twiittausten maailmasta tänne eksyin). Mestariudesta tuli mieleen ajatus: todellinen mestari ei sido toista itseensä vaan tekee itsensä tarpeettomaksi, auttaa sinua luottamaan siipiisi / jompper

    VastaaPoista
  2. Kiitos ja kiitos! Samaa mieltä: jokainen voi oppia luottamaan omaan siipiinsä, lopulta.

    VastaaPoista