tiistai 22. maaliskuuta 2011

Liikunta vai dementia?

ASIAA AIVOISTA
Aivomme eivät kehittyneet sohvalla maatessamme, vaan liikkumisen tuloksena.

Nappasin eilen illalla kirjahyllystäni teoksen, joka oli vielä rapisevan koskematon. Kyseessä on New York Timesin bestseller-listalla keikkunut Brain Rules, jonka on kirjoittanut molekyylibiologi John Medina. Alkuun hän lataa vinkkejä siitä, miten lukijan tai kuuntelijan mielenkiinto pidetään yllä. Niitä sulattelen edelleen.

Kirja on hykerryttävää luettavaa. Se heittää jälleen kerran eteemme kysymyksen vastuusta: haluatko tehdä oikeita valintoja ja voida paremmin vai haluatko voida huonosti?

Medina kumoaa myyttisiä käsityksiä aivoista ja vahvistaa tosiseikkoja. Ei, liikunta ei paranna lyhytkestoista muistia, mutta se lisää mentaalista vireyttä ja auttaa torjumaan sekä dementiaa että Alzheimeria, sydänvaivoista puhumattakaan. Kauan sitten ihminen käveli päivittäin viidestä kilometristä kahteenkymmeneen, koska ravinto oli hankittava joskus laajaltakin alueelta.  Jos emme liikkuneet, emme pysyneet hengissä emmekä nähneet kovin monta elinvuotta.

Jos liikut aktiivisesti läpi elämäsi, tulet todennäköisesti olemaan mieleltäsi terävä myös iäkkäänä.  Pitkäkestoinen muisti, päättelykyky ja ongelmanratkaisutaito ovat liikkujalla toisella tasolla kuin paikalleen jämähtäneellä, koska liikunta laittaa aineenvaihduntamme ja verenkiertomme käyntiin aivoja myöten. Myös masentunut pärjää usein ilman masennuslääkkeitä, jos hän liikkuu riittävästi.

Jos et ole liikkunut paljon tähän mennessä, voit neljän kuukauden reippaalla liikunnalla saada jo aikaan merkittäviä tuloksia mielesi koneistossa. Parasta liikuntaa on Medinan mukaan aerobinen liikunta, joka kannattaa vielä kruunata painoharjoittelulla.

Usein tehty kävelylenkki on sekin paljon parempi kuin ei mitään.

Lopetan kirjoittamisen tähän ja lähden ulos liikuttamaan pystykorvan jalkoja - ja omiani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti