maanantai 20. joulukuuta 2010

Ego, kameli ja neulansilmä



JOULULOMALAISEN AJATUSVIRTAA

Aamu oli hiljainen. Kello tikitti seinällä, jääkaappi surrasi tasaiseen rytmiin. Koira odotti ruokaansa.

Katsoin kylpyhuoneessa peiliin ja totesin, että olen jo levänneemmän näköinen kuin viime viikolla. Tahdin rauhoittuminen tekee hyvää keholle ja mielelle. Työt käynnistyivät elokuussa, niin kuin aina lomien jälkeen, ja siitä lähtien olen mennyt, tullut, ravannut, kouluttanut ja valmentanut. Sellaista on freelancerin työarki. Ainoan hiljaisemman viikon olin tunnollisen työntekijän tavoin kuumeessa, eikä vapaapäiviä ole ollut kahta peräkkäin.

Syksy ja loppuvuosi ovat antaneet minulle ammatillisesti enemmän kuin osasin kuvitella. (Kiitos kaikille uusille ja vanhoille asiakkaille!) Samaan aikaan olen joutunut huomaamaan jälleen kerran, että uusien työtilaisuuksien myötä myös haasteet lisääntyvät. Se taitaa olla jonkinlainen Murphyn laki, ja siihen kannattaa suostua, jos ei aio jäädä paikalleen polkemaan.

Kouluttaessani yritysjohtajia olen todennut, että parhaat tulokset saan edelleenkin niiden kanssa, jotka ovat nöyriä ja/tai motivoituneita kehittämään itseään. Nöyryys on kaunista, koska se avaa tien uudelle. Sama pätee urheilijoihin ja urheiluvalmentajiin. Mitä enemmän ego horjuu, sitä terveemmäksi käy maaperä. Joskus nöyryys on jotain, minkä pystyy houkuttelemaan esiin.

Kun ajattelen omaa elämääni tai asiakkaideni haasteita, en vieläkään ole löytänyt sellaista tilannetta, jossa ei löytyisi vaihtoehtoja. Katsoessani läppäriltäni viime viikonlopun Moskovan EHT-turnausta minua häiritsi, miten vähän kommentaattorit antoivat pelaajille kehittymisvaraa. Pelissä oli paljon parannettavaa, mutta se on joskus vain hyvä asia. Kun tietää mistä kiikastaa, asialle voi tehdä jotain. Olen vuosien aikana nähnyt monta tilannetta, jossa kameli on mennyt neulansilmän läpi - uskolla, visiolla ja kovalla työllä. Työ oman kehityksen ja elämän eteen kannattaa aina.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti