lauantai 10. heinäkuuta 2010

Urheilija tekee työn, minä avitan


ASIAA MENTAALIVALMENNUKSESTA


Jokin aika sitten eräs yksityispuolen urheilija-asiakkaani pyysi nopealla aikajänteellä apua. Hän oli kilpailuissa, joissa homma ei mennytkään ihan putkeen. Hetken mietin, miten voin häntä auttaa, kun välillämme oli fyysistä matkaa aika paljon. En ollut tavannut häntä moneen kuukauteen, mutta tiivistin asiani pariin tekstiviestiin.

Seuraavana päivänä sain aamulla tilannetiedotuksen: kilpailuissa oli ollut jo parempi fiilis ja kisat jatkuivat.

Sitten tuli seuraava tiedotus: loppukisat menivät loistavasti ja oma ennätyskin paukkui uusille lukemille. Vaikka kyseinen urheilija minua kovasti kiitteli, saisi hän kiittää varsinkin itseään. Ilman urheilijan nöyrää, avointa asennetta ei minun opeistani ole mitään hyötyä. Mutta kun urheilija malttaa astua oman egonsa (usein: ylpeytensä ja pelkojensa) yli, pystyn auttamaan häntä saamaan itsestään irti kaiken sen, mikä sillä erää mahdollista on.

Minä olen niin onnellinen, kun voin auttaa jotakuta menestymään. Niin se vain on. Yhteistyötä tämä kaikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti