tiistai 4. toukokuuta 2010

Kohti armollista määrätietoisuutta

MIETINTÖJÄ ONNESTA, KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ JA MAHTAVISTA TYYPEISTÄ

Viime aikoina olen ollut onnellinen. Tyytyväisyyskin riittäisi, mutta nyt olo on hiponut suoranaista onnea.

Onnimatka oikeastaan alkoi siitä, kun eräs viisas ihminen kehotti minua olemaan kärsivällinen. Hän ei tiennyt, mitä pyysi, koska minä olen nuorempana ollut tunnetusti Maailman Kärsimättömin Ihminen. Äidilläni on lehmän hermot, minun hermoni ovat joskus olleet kuin pyryharakan.

Mutta päätin lähteä itselleni vaativassa tilanteessa opettelemaan kärsivällisyyttä oikein olan takaa. Otti päähän, tuskastutti. Sitten alkoi tulla enemmän ja enemmän hyvää Tässä Hetkessä Elämistä ja irti päästämistä kaikista turhista odotuksista, jotka aiheuttavat stressiä. Kaikki kun on ihan hyvin näin vaan.

Taannoin maalivahtivalmentajakoulutuksessa moni valmentaja tuli kiittämään kädestä pitäen. Ihmettelin hieman, mitä he niin nyökkäilivät ja katsoivat pitkään silmiin, mutta siinä ei kauheasti sanoja tarvittu. Onni tuntui taas. On mahtavaa toimia viestinviejänä tärkeissä asioissa.

Ihan toiseen koulutukseen osallistunut Ville lanseerasi kuulteni hienon termin. Hän mietti oman elämänsä ja itsensä rakentamista ja kertoi ottavansa työkalukseen armollisen määrätietoisuuden. Vau, minä ajattelin. Olen niin pitkään miettinyt, mikä on paras tapa päästä tavoitteisiin, meille kaikille. Mielestäni terminä armollinen määrätietoisuus (copyright Ville) kertoo siitä, miten MM-kiekkokultaa voitetaan ennemmin tai myöhemmin, miten ihminen voi rakentaa kovin huterasta talostaan vankemman ja miten elämässä kehitytään askelin, jotka eivät tee kyyniseksi tai sairaaksi.

Olen armollisesti määrätietoinen - ja entistä kärsivällisempi. Samaa toivon sinulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti