torstai 22. huhtikuuta 2010

Ratkaisukeskeisyyttä teorian sijasta


MIETINTÖJÄ TEKEMISTÄNI LINJAUKSISTA

Olen huomannut, että teoriat eivät viehätä minua, jos niitä ei voi soveltaa ihmisten todellisiin pulmiin. Onneksi myös nykytiede, kvanttifysiikkaa myöten, tarjoaa meille kaikille paljon avaimia, joilla voimme hahmottaa haasteitamme paremmin. Hyvä teoria on aina sellainen, joka auttaa eteenpäin.

Eräs asiakkaani sanoi, että häntä viehättää, miten asetun kouluttajana samalle tasolle kuulijoiden kanssa. Saatan kertoa vaikkapa omasta pulmastani tai stressireaktiostani, ja se on aivan tietoinen valinta. Usein kuulijat näyttävät ensin hieman hämmästyneiltä, mutta tottuvat nopeasti ja alkavat voimaantuneina avautua. Siitä se yhteistyö käynnistyy.

Pari kolme kertaa olen lukenut palautteesta, että jonkun mielestä en saisi antaa tilaa "terapiapuheenvuoroille". Olen kuitenkin sitä mieltä, että monta kertaa paikalla olijat saavat toistensa kommenteista vähintään yhtä paljon kuin minun ohjauksestani. En kerro ylhäältä alaspäin missä kaappi seisoo, vaan annan tietoa ja autan avaamaan erilaisia haasteita. Lopullisen avaamisen tekee aina toinen osapuoli, ja lopputuloksen määrittelee hänen motivaationsa taso. Vien lähteelle, mutta en pakota juomaan.

Yhteistyötähän tämä kaikki, mahdollisimman ihmismyönteisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Tutkimusten mukaan onnellisilla ihmisillä on yhtä paljon haasteita kuin onnettomilla. Onnellisilla ihmisillä on vain enemmän työkaluja haasteidensa kohtaamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti