maanantai 18. tammikuuta 2010

On hetki

OMVERA SUOSITTELEE

Luin viikonloppuna jutun, josta en päässyt eroon. Juttu oli niin hyvä, että se sai aikaan merkillisiä muutoksia ja ratkaisuja omassa elämässäni.

Rosa Meriläinen iski kultasuoneen Hesarin kolumnillaan Hukattu aika. On kaksi ikävää tapaa väsyä: odottaminen ja turhautuminen, hän kirjoittaa. Myöhemmin hän tuumaa: ...elämä on syytä järjestää sellaiseksi, että siitä nauttii koko ajan.

Mutta onko meillä lupa nauttia elämästä koko ajan? Eikö se tarkoittaisi, että olemme hedonisteja tai itserakkaita? Ja eikö elämä olekin kärsimysnäytelmää, ainakin aika ajoittain?

Tosiasiassa elämästä voi nauttia myös silloin, kun on vaikeaa. Tässä hetkessä eläminen on taito, jolla saadaan aikaan enemmän hyvää elämää ja, ironista kyllä, myös suuria saavutuksia. Ei jääkiekkoilijakaan pysty parhaaseensa, jos hän ei keskity hetkeen ja nauti siitä mitä tekee.

2 kommenttia:

  1. Milloinkas tällainen blogi on aloittanut toimintansa? Mielenkiintoisia väläyksiä, sain paljon ajateltavaa. Rosa Meriläisen juttu on myös hyvä, se kannattaa lukea.

    VastaaPoista
  2. Pitääkö elämän olla yhtä puurtamista, sitä mietin. En halua joskus katsoa taaksepäin ja ajatella, että joo, miksi en ottanut rennommin ja antanut asioiden mennä eteenpäin verkkaisemmin omalla painollaan. Olemme aivan liian suorituskeskeisiä ja ilovajeisia. Siinä menestyksen esteitä kerrassaan.

    VastaaPoista