maanantai 16. marraskuuta 2009

Saako urheilija olla inhimillinen ihminen?


Argh!


Viime päivien uutisissa Saksan jalkapallomaajoukkueen edesmennyttä maalivahtia, Robert Enkeä, on puitu monelta kantilta. Joku kehottaa jo lopettamaan suremisen, joku miettii miksi Enken masennusta ei nähty ennen kuin oli liian myöhäistä.

Enken pitkäaikainen valmentaja Jörg Sievers on todennut, että masennus on jalkapallomaailmassa kielletty puheenaihe. Masennusta ei saa olla eikä siitä sovi puhua. Sitä ei siis saa olla olemassa. Pois masennus jalkapallosta ja kaikista muista lajeista myös!

Sievers sanoo, että masennusta pidetään jalkapallossa HEIKKOUDEN MERKKINÄ. Tämä ei ole millään tavalla ainutlaatuinen ilmiö urheilumaailmassa, vaan sitä on nähtävissä myös Suomessa jo junioritasolla, lajista riippumatta. Jos itket, et muiden mielestä pärjää. Jos kaipaat apua jaksamiseesi, sinua pidetään heikkona.

Samaa on todennut Suomen parhaiten menestynyt koripalloilija Hanno Möttölä. Henkisestä väsymyksestä ei voi puhua ilman, että leimautuu hulluksi.

Huokaus. Jollain tavalla olen iloinen, että urheilumaailmasta alkaa kantautua surullisia uutisia yksi toisensa perään - ehkä muutoksen tuulet alkavat puhaltaa ennen pitkää ja urheilijakin saa olla ihminen muiden joukossa, epäonnistumisineen päivineen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti