perjantai 29. toukokuuta 2009

Mitä kannat mukanasi?

Jos pysähtyisit hetkeksi, kuuntelisit oloasi ja kirjoittaisit ylös ajatuksiasi, millaisia ajatuksia ne olisivat?

MITÄKÖHÄN KAMALAA TAPAHTUU?
OLEN SURKEA TAPAUS.
MINUSSA ON NIIN PALJON VIKAA.
AHDISTAA. HALUAN LYÖDÄ JOTAKUTA.
MITENKÖHÄN PÄRJÄÄN?
EN KESTÄ TÄTÄ ENÄÄ.
HÄN VARMASTI VALEHTELEE MINULLE.
SAAN POTKUT JA SITTEN ELÄMÄNI ON PILALLA.
HÄVIÄMME TÄMÄN PELIN.
TOIVOTTAVASTI KUKAAN EI SAA TIETÄÄ.
(-> stressihormoneja yllin kyllin)

vaiko

TÄSTÄ KAIKESTA SEURAA JOTAIN MIELENKIINTOISTA.
NAUTIN OMISTA AJATUKSISTANI.
OLEN IHAN MUKIINMENEVÄ.
VOIN ITSE OHJATA TUNTEITANI.
OSAAN TÄMÄN ASIAN IHAN TARPEEKSI HYVIN.
TUSKIN MALTAN ODOTTAA!
HYVÄ SAA AINA TÖITÄ.
OLEN ONNISTUNUT JO MONESSA ASIASSA.
TIEDÄN, MILTÄ MENESTYS MAISTUU.
(-> endorfiineja ja muuta mukavaa)


Kummasta ostoskorista tänään valitset?

3 kommenttia:

  1. Ajattelin silloin, kun olin päättänyt jättää työpaikkani, että apua? menen tyhjän päälle ja kaikki epäonnistuu. Mutta sainkin uuden työn ja asiat järjetyivät, koska uskoin siihen, että asiat järjestyvät ystävän tuella:)

    VastaaPoista
  2. Olen 50-vuotias nainen ja pelkään vaihtaa vielä alaa. Nykyinen työ ei kiinnosta, olen tehnyt sitä niin kauan. Pitääkö vain sinnitellä? Voiko myös tämän ikäinen nainen jättää vakityönsä ja lähteä tutkailemaan jotain mielekkäämpää? Kuinka tärkeää sinulle oli tuo usko, siis sinulle edellisen kommentin jättäneelle?

    VastaaPoista
  3. Uskoin omaan asiaani ja itseeni niin paljon, että sainkin ensimmäisen työpaikan, jota hain. En siksi, että omaisin jotain ihmetaitoja tai ominaisuuksia vaan siksi, että olin niin motivoitunut ja tunne oli vahva, että tämän työn tulen saamaan. Yritin parhaani ja laitoin kaiken likoamaan työhönotto tilanteessa. Sain työpaikan. Minulle tärkeä kysymys oli, kuinka huonosti minun täytyy voida, jotta olen valmis vaihtamaan työpaikkaa? Lopullinen päätöksenteko tapahtui nopeasti, mutta koko prosessi kesti noin vuoden. Jahkailin, jossa minulta paloi suunnattomasti energiaa ja voimia. Jätin vakituisen työni. Kaikki mahdollisuudet olivat tämän jälkeen avoinna, joista valitsin tämän yhden. En kadu! Tärkeää itselleni oli myös itseni rakastaminen, joka auttoi päätöksenteko prosessissa. Ystävän tuki jälleen tärkeää:)
    Voimia sinulle!

    VastaaPoista