maanantai 1. joulukuuta 2008

Tieteellinen mielikuvaharjoittelu, osa 3

Mielikuvaharjoittelun vaikutusta urheilijoihin on tutkittu mm. Miamin yliopistossa. Mentaaliharjoitteista juuri mielikuvaharjoittelua pidetään kaikista hyödyllisimpänä työkaluna. Usean lajin edustajat ovat parantaneet suoritustaan säännöllisellä mielikuvaharjoittelulla. Näyttöä löytyy mm. koripallon, tenniksen, uinnin, kolmiottelun, jääkiekon ja golfin parista. Amerikkalaiset olympialaisiin yltäneet urheilijat panostavat tutkimusten mukaan mentaaliharjoitteluun huomattavasti enemmän kuin ne urheilijat, jotka karsiutuvat kyseisistä arvokisoista.
Wayne Gretzky on kertonut uskoneensa, että jos hän näkee itsensä tekemässä jotain, tuon teon voi myös toteuttaa: "Harjoittelin mielessäni samaa asiaa varmasti 10 000 kertaa. Ja kun se tapahtui, tuntui kuin sähköisku olisi kulkenut selkärankaani pitkin." (Orlick 1998)
Urheilun ulkopuolelta sen verran, että mielikuvaharjoittelun on todettu parantavan myös terveyttä. Ohion yliopiston tutkimukset osoittivat, että mielikuvaharjoittelua hyödyntäneet syöpäpotilaat selvisivät sädehoidoista paremmin kuin ne, jotka eivät käyttäneet apunaan mielikuvaharjoittelua. Useat tutkimukset kertovat selkeästi myös jostain, minkä olen aina sisäisesti jotenkin vain tiennyt: mielikuvaharjoittelu voi parantaa vastustuskykyä (tanskalainen tutkimus), helpottaa stressioireita ja PMS-oireita, auttaa pääsemään eroon masennuksesta, parantumaan rintasyövästä ja jopa liikalihavuudesta. Fobioita en tainnut vielä mainitakaan?

Jos haluat tietää lisää tieteellisestä mielikuvaharjoittelusta, ota rohkeasti yhteyttä. Tämän aiheen osalta juttusarja loppuu tähän tältä erää.

3 kommenttia:

  1. Jos saa veikata niin oiskohan tuo tieteelliseen faktaan perustuva mielikuvaharjoittelu lähitulevaisuudessa kova juttu?? En usko ett siitä on vielä saatu edes murto-osaa irti!! Ainaskaan tässä maassa.

    VastaaPoista
  2. Mitä mentaaliharjoittelu on käytännön tasolla?? Heräs kiinnostus:)

    VastaaPoista
  3. Tässä vastaus kysymykseesi:
    Jos tarkoitat urheilijoiden mentaaliharjoittelua, tulee sen valmennuspuolella mielestäni kattaa ainakin itsetunnon kehittämiseen, ajatusten ja tunteiden vaikutukseen sekä mielikuvaharjoitteluun liittyvää tietoa.
    Lisänä on hyvä olla itsearviointitestejä, kirjallisia tehtäviä tietoisuuden kasvattamiseksi, viikkoharjoitteita esim. tahdonvoiman kasvattamiseksi, rentoutus- ja keskittymisharjoituksia, tavoitesuunnitelmia jne. Mutta aivojen, ajatusten ja tunteiden dynamiikasta on mielestäni lähdettävä liikkeelle - on kaiken a ja o ymmärtää miten mieltä voi hallita ja käyttää fyysisen harjoittelun tukena ja miten mielen voimaa voi hyödyntää kilpailutilanteessa.
    En usko kovin teoreettiseen lähestymistapaan, vaikka fakta-fakta onkin tärkeää ja osa omaa toimintamalliani. Mutta vielä tärkeämpää kenen tahansa on harjoitella näitä asioita käytännössä.
    Tapa ajatella on tapa tuntea. Ja tapa tuntea on tapa toimia.

    VastaaPoista