keskiviikko 17. syyskuuta 2008

48-vuotias ja työvoimakelvoton

Ystäväni kertoi tuntemastaan naisesta. Nainen on 48-vuotias, isohkon kaupungin työvoimatoimiston asiakas täällä Suomessa. Hänellä on näyttävä ansioluettelo, joka kertoo graafisen alan osaamisesta ja monenlaisista saavutuksista menneinä vuosina, joskin lisäkoulutus voisi olla ajankohtaista. 

Työvoimatoimistossa vastaanotto oli tyly ja harvinaisen suorapuheinen. Tiskin takaa oli parikymppinen virkailija lausunut veret seisahduttavat sanat: "SINULLE EI OLE ENÄÄ KÄYTTÖÄ TYÖMARKKINOILLA."

Nainen oli hämmentynyt, mutta hän jäi omaksi onnekseen miettimään, jos hänelläkin, täysin rypyttömät vuotensa ohittaneensa naisella, olisi tuomiosta huolimatta vielä mahdollisuuksia tehdä itsensä näköistä työtä.

Kursseillani ihmiset, miehet ja naiset, ovat usein sanoneet, että ikänsä puolesta heidän mahdollisuutensa ovat jo käytetyt. Aina olen jaksanut toistaa, että aina on joku suunnilleen vastaavanlaisessa tilanteessa, joka kuitenkin onnistuu - toisten odotuksien vastaisesti. Aina joku onnistuu. 

Kun päätin edellisen urani ja lähdin seuraamaan itseni näköistä urapolkua, minulle sanottiin toistuvasti: "Ei noin voi tehdä! Entä status? Voiko omia unelmia toteuttamalla edes elää?"

Hyvin on käynyt, lukijani, hyvin on käynyt. Ei tarvitse haudan partaalla miettiä, josko olisi sittenkin pitänyt uskaltaa.

1 kommentti:

  1. Kun valintamahdollisuuteni esim. töiden suhteen ovat tuntuneet olevan täysin nollat. Itse asiassa silloin minulle on ollut kaikki mahdollisuudet avoinna. On vain uskallettava nähdä asioita ja kokeiltava rohkeasti. Välillä on "hypättävä" tuntemattomaan. Olen myös itse kokenut sen, että kun jotain oikein sydämestään haluaa, niin alkaa toimiakin sen suuntaisesti. Ja sen pystyy saavuttamaan!

    VastaaPoista