keskiviikko 13. elokuuta 2008

Uudenlaisia valintoja

Törmäsin jokin aika sitten Portia Nelsonin runoon, joka kuvastaa hienosti valintoihimme sisältyviä mahdollisuuksia. Tässä runo vapaasti suomennettuna:

Omaelämänkerta viidessä lyhyessä luvussa

I
Kävelen katua pitkin.
Jalkakäytävässä on syvä monttu.
Putoan siihen.
Olen eksynyt... Olen avuton.
Se ei ole minun vikani.
Kestää todella kauan päästä ylös montusta.

II
Kävelen samaa katua pitkin.
Jalkakäytävässä on syvä monttu.
Teeskentelen, etten näe sitä.
Taas putoan siihen.
En voi uskoa, että olen jälleen samassa paikassa.
Mutta se ei ole minun vikani.
Vieläkin kestää kauan päästä ylös montusta.

III
Kävelen samaa katua pitkin.
Jalkakäytävässä on syvä monttu.
Näen sen.
Silti putoan siihen... Se on kuin tapa, mutta...
Minun silmäni ovat auki.
Tiedän, missä olen.
Monttuun putoaminen on minun vikani.
Kiipeän heti ylös.

IV
Kävelen samaa katua pitkin.
Jalkakäytävässä on syvä monttu.
Väistän ja kävelen sen ohi.

V
Kävelen toista katua pitkin.



Lähde:   
Williams and Mendez: Becoming a Professional Life Coach. 2007.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti